16. Loman sietämätön keveys

Lapsena sai taivutettua varpaat suuhun ja pureskeltua varpaidenkin kynnet sormien lisäksi. Enää ei taivu. Stressiin tai ahdistukseen ihminen on nerokas keksimään placeboja, ja nehän auttavat, mikäli stressi on lyhytkestoista ja stressin lähteeseen on luvassa parannusta.

****

Pitkäkestoinen stressi on sitä vastoin myrkyllinen matkakaveri elonpolulla. Arjessa sen kanssa kuljeksii, kun on pakko, ja arjen rutiinit luovat ikään kuin oravan seurattavaksi. "Kato orava" -tyyppinen suojaus stressin pintautumista vastaan. Työ ja lasten aikataulut ovat hyviä keinoja saattaa huomio pois "taudista". Stressin pintaoire, ahdistus, pysyy loitolla. Työaika on luvallista aikaa olla stressaamatta – silloin huomio on sopimuksen mukaisissa velvoitteissa ja luo ajalle merkittävyyden. Annettu vastuu on lisenssi itsestään irtautumiseen. Koulu- ja päiväkotiaikataulut ovat oiva keino lakaista kortisolijäte maton alle. Iltatoimet täytyy hoitaa tietyillä rutiineilla ja aikatauluilla; aamupuurot tarjoillaan joka aamu. Viisi päivää viikosta taattua säännöllisyyttä läiskiä murhetta päin pläsiä. Mutta "tauti" ei parane, jos sen aiheuttajaa ei saa poistettua. Stressiä voisi verrata syöpään – jos kasvainta ei saa poistettua, on mahdollista, että se sinkoilee etäpesäkkeitä, ja taudista muotoutuu fatali.

****

Stressin on lääketieteessä tiedostettu olevan varsin merkittävä terveysriski muutoinkin kuin psyyken kuormitukselta: heikentynyt immuunipuolustus, univaikeudet, painonnousu, korkea verenpaine ja kohonnut riski sydänsairauksiin. Kansanomaisesti sanottuna vitutus mitataan verenpainemittarilla.

Arjessa stressi siis voi kulkea matkassa naamioituneena ja tehdä salakavalaa myyräntyötään – kaivaen hautamonttua altapäin, kunnes maankansi ei enää kanna.

****

Loma on stressin paras kaveri – silloin on aikaa mätkiä matkakumppania tauotta. Aamusta iltaan ja yöt läpensä, ei ole suojausta estämässä pieksäntää. Ei hidastetöyssyjä jarruttelemassa kiihdytysajoja. Temmelyskenttä on vapaa mellastaa.

Stressin lähteet ovat aina yksilöllisiä, ja voi toki joissain tapauksissa olla nimenomaan se työ tai arjen aikataulut, jotka kuristavat. Silloin loma saattaa olla lääke. Eläke – suoranainen parantaja.

****

Puhun nyt kuitenkin "viruksesta", joka ei johdu työstä. Loma saattaa silloin tarjota tappavan cocktailin. Muistan, kuinka vuosia sitten eräs tietämäni henkilö eläköityi ja joi itsensä hengiltä alle vuodessa – työntekijänä oli varsin arvostettu ja pidetty. Loma tai vapaa-aika voi siis olla miinakenttä, ja joka askeleella jysähtää, karkuun ei pääse. Suomessa – ja kenties muuallakaan – ei liene aivan tavatonta, että loma-aikoina alkoholin käyttö räjähtää käsiin ja sen myötä vakavakin riskikäyttäytyminen. Perheellisilläkin. Rentoutumisesta ja nautinnosta tulikin hengenvaarallinen painajainen.

****

Yhteiskunnan kannalta olisi erittäinkin hyödyllistä, jos ihmisten hätä olisi prioriteetti ja kanssakulkijoita autettaisiin pyyteettömästi ja vastikkeettomasti. Toisin sanoen jokainen meistä nähtäisiin arvokkaana osana Telluksen palapelissä. Stressi kuuluu tietyiltä osin elämään, mutta elämän ei kuulu olla stressi. Stressi on kemiallinen shotti, joka ei pitkäkestoisena luo resilienssiä, vaan myrkyttää yksilön hengiltä – ja lasku jää yhteiskunnan maksettavaksi.

Olit väärässä: kukaan ei ole niin yksin ja mitätön, etteikö maksettavaa ympäristölle jäisi. Vaikka olisikin, niin kuormittakoon se meidän omatuntoamme – ja siinä tapauksessa lähes ansaitusti pistäköön kortisolin virtaamaan suonissamme.

****

 Tänään aloitan lomani.

16. The Unbearable Lightness of Vacation

As a child, I could bend my toes into my mouth and chew my toenails just like my fingernails. I don’t bend like that anymore.
When it comes to stress or anxiety, the human mind is ingenious in inventing placebos—and they work, as long as the stress is short-lived and there's hope for relief.

****

Long-term stress, however, is a toxic travel companion on the road of life. We walk with it through everyday life because we have to. Daily routines create something like a squirrel to follow—"look, a squirrel" type of distraction shielding us from the surface of stress. Work and kids’ schedules help divert our attention away from the “disease.” The surface symptom—anxiety—stays at bay.

****
Work hours offer a kind of licensed time off from stress. Our attention is tethered to contract-bound duties, which lends time its meaning. Given responsibilities become licenses to disconnect from oneself.
School and daycare schedules are clever tools for sweeping the cortisol waste under the rug. Evening routines and set schedules must be followed; morning porridge is served every day. Five days a week of guaranteed regularity to slap trouble across the face. But the “disease” won’t heal unless its cause can be removed. Stress is like cancer—if the tumor isn’t removed, metastasis is possible, and the condition becomes fatal.

****

Medicine now widely recognizes that stress is a major health risk—far beyond the mental burden. Weakened immune system, sleep disorders, weight gain, high blood pressure, and elevated risk for heart disease.
In plain language: irritation is now measurable by a blood pressure cuff.

In daily life, stress may walk beside us in disguise, secretly tunneling beneath the surface like a mole, digging our grave from below until the ground can no longer hold.

****

Vacation is stress’s best friend. It's the perfect time to beat your travel companion mercilessly—morning to night and through every sleepless hour. There are no protections to block the onslaught. No speed bumps to slow the drag race. The playground is wide open.

Sources of stress are always individual. Sometimes it truly is the job or tight schedules that choke you. In that case, vacation may be the cure. Retirement—an outright remedy.

****

But I’m speaking now of a “virus” that doesn’t stem from work. In such cases, vacation may become a deadly cocktail. I remember years ago when someone I knew retired and drank himself to death within a year. He had been highly respected and well-liked in his work.
Vacation or free time can turn into a minefield, where every step detonates and there's no escape. In Finland—and likely elsewhere—it’s not uncommon that alcohol consumption explodes during vacation, leading to dangerous risk behavior. Even among those with families.
What was meant to be relaxing and enjoyable becomes a life-threatening nightmare.

****

From a societal perspective, it would be extremely valuable if people’s distress were seen as a priority—and fellow travelers helped one another selflessly and unconditionally.
In other words, each of us would be seen as a valuable piece in the puzzle of this planet. Stress is a part of life to some extent, but life should not be stress. Stress is a chemical shot that, when prolonged, doesn’t build resilience—it poisons the individual, and the bill is left for society to pay.

You were wrong. No one is so alone or insignificant that their suffering wouldn't leave a cost behind.
And even if that were the case—may it prick our conscience.
May it stir the cortisol in our veins.

****

Today, my vacation begins.