13. Exit only

Kesäloma lähenee ja tunnelma kevenee. Ajattelin viettää lomaa perheeni kanssa vailla huolia ja murheita. Ajattelin ummistaa silmäni ja korvani maailmanmenolta. Uutispimento.
Uutisten ja ympäristön seuraaminen lienee merkittävä osa ihmisyyttä. Toki ihmisyyden lajit vaihtelevat ja tulkinta maailmanmenosta ja sen kanavista sen myötä.
Uutisvirrassa uimisen koen osaltani riippuvuuden kaltaiseksi; tunnen oloni alastomaksi, mikäli en tiedä edes uutisotsikoita. Täydelliseen sulkuun en siis aio ryhtyä, mutta kevennän päivittäistä kilobittien määrää huomattavasti.

*****

Puhdistautumista varten oksennan somen ja populismin kuonat mielestäni.

******

Osa ihmisistä on ollut kautta historian  höynäytettävissä seuraamaan populistia ja toimimaan tämän puolesta.
Pahimmillaan seuraukset ovat olleet katastrofaaliset, parhaimmillaan jääneet vitsiksi tai meemiksi, kuten nykyään on muotia.
Juutalaisten joukkotuhonta, Ruandan kansanmurha, noitavainot, inkvisitio, Mussolini, Trump, Isis, Vennamo, Halme, Milei…
Kaikki tavalla tai toisella kytköksissä populismiin.

******

Populismi voi olla viihdyttävää ja näennäisesti hyvään pyrkivää länkytystä.
Mutta aina se sisältää politiikan retoriikassa jyrkän vastakkainasettelun ja ”vastapuolen” demonisoinnin.
Populismi aatteena hengittää vihasta ja vihanlietsonnasta. Sen tarkoituksena ei koskaan ole esiintyä kompromissin tekijänä.

Populisti on aina oikeassa ja nuo muut väärässä.
Silloinkin kun populisti suostuu kompromissiin, tekee hän/he selväksi, että kompromissi on typerä ja he olisivat tehneet asian paremmin.
Koskaan populisti ei myönnä olevansa väärässä tai tehneensä virheitä, koska virheet ovat muiden aikaansaannoksia.

******

Populistille valtaan päästyä on oleellista saada hallintaansa riippumattomat instituutiot.
Tiedonvälitys ja viranomaiset – poliisi ja armeija – ovat erityisen kannatettavia viranomaisia populistin mielestä, ainakin jos toimivat populistin hallinnassa.

Oikeuslaitos on populistin mielestä puolueellinen tai kyvytön, eikä sitä oikeastaan tarvita.
Populistihan tuntee perinpohjaisesti oikean ja väärän. Etenkin väärä on yksinkertaista poistaa keskuudestamme – ja jäljelle jää absoluuttinen oikea.

******

Vastakkainasettelu ja viha ovat avainasemassa populistin menestyksessä.
Paras keino on suunnata vihan säilä vähemmistöjä kohtaan.

Erityisen tehokasta on kertoa esimerkiksi alaikäisten mopoilijoiden olevan uhka yleiselle järjestykselle ja moraalille: pärräävät perkeleet yöt läpensä ja kypärättä ajavat.

Samalla voi sormen ( lue somen ) suunnata degeneroituneeseen vanhempaan tai vanhempiin – todennäköisesti yksinhuoltaja- tai alkoholistiperhe eivät saa kakaroitaan kuriin.
Putkaan kakarat ja vanhemmille lähestymiskielto!!!

Populisti tietää aina oikean ratkaisun ongelmaan, ja ongelmista populisti elää.

Jos joku erehtyy epäilemään, että mopolla saattaa kulkea aikuinenkin – tai peräti vanhus – eipä hätää!
Populistilla on lääke: menis töihin, että olis vara ajella autolla!
Dementikoilta ajo-oikeus kaikenlaisiin kulkuneuvoihin pois – paitsi potkukelkkoihin – ja potkukelkoilla saa sätkiä vain kesällä, ilman pyöriä.

******

Populismin kääntöpuoli on sen täydellinen välinpitämättömyys dialogin tai vastuunkannon suhteen.
Dialogiin tarvitaan aina vastavuoroisuutta ja kykyä rakentaa näkemystä perustuen erilaisiin vaihtoehtoihin ja ajatuksiin.
Dialogisuus vaatii myös empaattisuutta ja älykkyyttä soveltaa omia ja muiden tarjoamia vaihtoehtoja.

Vastuunkantoa on huomioida ne seuraamukset, joita retoriikka tuottaa.
Kun lietsot vihaa, olet vastuussa myös vihan konkretisoitumisesta väkivallaksi tai ihmisoikeuksien polkemiseksi.

******

Edesmenneen kansanedustajan – rauha hänen muistolleen – takapuoleen tatuoitu exit only on osuva vertaus populismille.

Hänen nousunsa eduskuntaan toimi ainakin allekirjoittaneelle suurena hälytysmerkkinä siitä, mitä populismilla voi pahimmillaan saavuttaa.
Välitön vaikutus jäi vähäiseksi, mutta uskaltaisin väittää ladun aukaistun tämän päivän kellokkaille.

******

Loma-asetusteni reeboottamisen lopuksi haluan oksentaa pahanoloni varoituksen sanoihin:

ÄLÄ ANNA ITSEÄSI HOUKUTELTAMAN LÖYSÄLÄISTEN PELEIHIN JA VIHALLE ÄLLÖS RAIVAA SOPPEA SIELUSTASI.
KAS KÄKÖSET KUKKUU JA KEVÄT ON, SIIT' SYYT ON MEIDÄN OLLA ILOINEN.

PS.Aivan oikein huomasit, nythän on kesä eikä kevät. Jos olisin populisti, väittäisin toisin.

13.Exit only

Summer vacation is approaching, and the mood is getting lighter. I plan to spend the holiday with my family, free of worries and burdens. I intend to shut my eyes and ears to the state of the world. A media blackout.

Following the news and the surrounding environment is, of course, a significant part of being human. Naturally, the nature of humanity varies, as does the interpretation of what’s happening in the world—and through which channels.
For my part, swimming in the news stream feels like a form of dependency; I feel naked if I don't at least know the headlines.
So, I won't go for a complete shutdown, but I will significantly reduce my daily kilobyte intake.

******

To cleanse myself, I vomit out the sludge of social media and populism from my mind.

******

Throughout history, some people have always been easy to lure into following and acting on behalf of populists.
At worst, the consequences have been catastrophic; at best, they've remained jokes or memes—very fashionable nowadays.

The Holocaust, the Rwandan genocide, witch hunts, the Inquisition, Mussolini, Trump, ISIS, Vennamo, Halme, Milei...
All are, in one way or another, connected to populism.

******

Populism can be entertaining and appear to strive for something good, sounding like harmless blabber.
But in political rhetoric, it always involves sharp polarization and the demonization of the “other side.”

As an ideology, populism breathes hatred and the incitement of hatred. Its purpose is never to appear as a maker of compromises.
The populist is always right, and the others are always wrong.
Even when the populist agrees to a compromise, they make it clear that the compromise is stupid and that they would have done it better.
A populist never admits to being wrong or having made mistakes—those are always someone else's doing.

******

For a populist, gaining power hinges on controlling independent institutions.
The media and authorities—especially the police and the military—are highly desirable tools, at least if they operate under the populist’s control.

The judiciary is, in the populist’s eyes, biased or incompetent and not really necessary.
The populist, after all, knows right from wrong thoroughly. Especially “wrong” is easy to remove from our midst, leaving only absolute “right.”

******

Polarization and hatred are essential for the populist's success.
The best method is to aim the blade of hatred toward minorities.

******

A particularly effective approach is for examble to claim that underage moped riders pose a threat to public order and morality:
blasting their engines through the night, riding without helmets.

The populist then points the finger at the degenerating parents—probably a single parent or an alcoholic household incapable of disciplining their brats.
Lock up the kids! Restraining orders for the parents!!!

The populist always has the right solution for the problem, and they live off those problems.
If someone dares to suggest that adults—or even elderly people—might ride a moped, no worries!

The populist has the answer:
“Get a job so you can afford a car! Take away driving rights from the demented for all vehicles—except kick sleds—and even those only in summer, with no wheels.”

******

The flip side of populism is its utter indifference to dialogue and responsibility.
Dialogue requires reciprocity and the ability to build understanding based on differing perspectives and ideas.
It also demands empathy and the intelligence to apply one's own and others' solutions.

Taking responsibility means acknowledging the consequences that rhetoric produces.
If you incite hatred, you are also responsible for that hatred becoming violence or leading to violations of human rights.

******

The late Member of Parliament—may he rest in peace—had exit only tattooed on his backside, and that serves as a fitting metaphor for populism.

His rise to Parliament was, for me at least, a major red flag of what populism can achieve at its worst.
Its immediate effects may have been minor, but I dare say the trail was blazed for today’s frontmen.

******

To close my reboot of holiday settings, I want to spew out my unease in a warning:

DO NOT LET YOURSELF BE TEMPTED INTO THE GAMES OF THE FECKLESS,
AND NEVER MAKE ROOM FOR HATRED IN YOUR SOUL.
THE CUCKOOS SING AND SPRING HAS COME,
SO LET US BE GLAD!

P.S. Yes, you’re absolutely right—it’s summer, not spring.
But if I were a populist, I’d say otherwise.